Kissaenkeli - 12.3.2016

“Sua saatetaan tästä rankaista, kun olet myöhässä.”

“Jooh…”

Ovi rämähtää kiinni. Vedän kuumeisesti viimeiset nitisevät lateksit jalkaan ja päähän. Yltäpäältä hiestä märkänä katson itseäni peilistä. Minua tervehtii pitkä, mustaan kumiin ja valkoiseen essuun hyvinkin nolosti pukeutunut sisäkkö, jonka toisessa poskessa lukee pinkkiin taittavalla huulipunalla “HU” ja toisessa “RA”. Hiukset ovat saparoilla ja perse jää sopivan paljaaksi käyttöä varten. Ja tää lateksinen hilkka on kyllä nolointa, mitä ikinä oon päähäni laittanut. Täydellinen häpeäfettarin subeiluasu siis. Kipitän äkkiä alakertaan.

“Sähän hikoilet kun sika!” Tuulia sanoo päästessäni työpisteelleni narikkaan.

“Mm-hmm…” vastaan ja lähden opastamaan ensikertalaisia kartanon syövereihin. Olen aluksi kiusallisen tietoinen siitä, miltä näytän, mutta bileiden huuma saa sen kyllä pian unohtumaan. Kierroksen käytyäni palaan takaisin samaan pisteeseen.

“Eikös sulla pitäis lukea samalla tavalla perseessäkin, kun mitä naamassa?” multa kysäistään.

“Totta” , Tuulia toteaa ja käskee hakemaan huulivärin. Teen työtä käskettyä. Seuraavaksi hän osoittaa minut maahan kontilleni ja alkaa punata persettäni. Pidän katseeni tiukasti eteenpäin ja tuijotan ovelle. Tunnen oloni hieman häpeälliseksi, kun näen kasan vieraita lappaavan sisään ohitseni. Sivusilmällä tulen huomanneeksi jonkun heistä lukevan seinälle teipattuja bilevosun käyttöohjeita. Vieras katoaa näköpiiristäni ja ajatukseni palaa tähän hetkeen. Onkohan Tuulia jo valmis, kun en tunne takamuksessani mitään? Voinko nousta?

         Säpsähdän, kun yhtäkkiä ylleni ja ympärilleni kumarrutaan. Yksi vieraista halaa ja kopeloi minua suhteellisen kovakouraisesti joka paikasta. Lateksiasuni nitisee ja natisee, kun tämä henkilö täysin varoittamatta tunkeutuu hyvin intiimiin kanssakäymiseen kroppani kanssa. En oikein tiedä, miten päin minun pitäisi olla. Silmät suurina tuijotan eteenpäin ja yritän ymmärtää, mitä oikein tapahtuu. Asuni kumiset nauhat napsahtelevat hänen toimestaan pakaroilleni pistävästi. Lopulta vieras lopettaa kopeloimiseni ja jatkaa matkaansa. Nousen hitaasti ylös. Mulla ei oo mitään muistikuvaa, sainko jonkinlaista kommenttia osakseni tästä kohtauksesta. Kirjoitus persposkillani on valmis, joten hoipertelen jatkamaan oppaan duuniani.

Ensikertalaisten ohjeistus -vuoroni päättyy ja bilevosuilu alkaa. Käyn yksitellen jokaisen aulan nahkasohvilla istuskelevan vieraan luona esittäytymässä ja mainostamassa itseäni. Iloisesti hymyillen kerron, miten mua voi käyttää. Tuulia seuraa työskentelyäni ja käskee näyttämään pari asentoa, jotka auttaa mun käsittelyssä. Hieman häpeillen menen vieraiden edessä kontilleni ja venytän persposkeni auki, jotta teksti “HUoRA” näkyy mahdollisimman selvästi. Nolottaa. Ylös noustuani kiitän huomiosta nätisti hymyillen ja jatkan matkaani yläkertaan.

         Mainoshuomiohuoraamiseni jatkuu baarin puolella. Tummahipiäinen vieras, jonka seuraan olen istahtanut, ei ole uskoa korviaan:

“Ai sua saa… panna?”

“Joo, kyllä mä voin toimia myös seksileluna.”

“Seksileluna?”

“Niin. Mua saa käyttää ihan miten haluaa. Millon sä haluaisit?”

“Ai niinkun nyt?”

“Vaikka nyt.”

“No mennääks?” Vieras ohjastaa minut alakertaan. Mietin, että nyt on selkeästi tulossa taas puhdasta vanilja-toimintaa. Noh, kokeillaan, miltä se tänään tuntuu.

         Saavumme darkkariin. Huoneen seinällä on joku nainen sidottuna Pyhän Andrew’n ristiin. Käyttäjäni hypähtää patjalle makaamaan ja taputtaa paikkaa vierellään. Kellahdan siihen hetkeksi halailemaan ja pussailemaan hänen kanssaan, kunnes hän pyytää minua strippaamaan. Strippaamaan. Huh. Mä en oo ikinä elämässäni stripannu. Tää tuli nyt ihan puun takaa. Vähänkö jännittää.

         Nousen seisomaan ja alan keinuttaa lantiotani hitaasti edestakaisin ylhäältä kantautuvan musiikin tahdissa. Tuijotan patjalla makoilevaa käyttäjääni silmiin itsevarmasti hymyillen hänen runkatessa itseään liikehdinnästäni nauttien. Etenen hyvin hitaasti. Sivelen lateksisia vermeitäni puolelta toisella seduktiivisesti, nauttien kumin natinasta ihoani vasten, kun pikkuhiljaa paljastan sääreni kuulaan valkean ihon. Leikkisästi puren hennosti hampaat kiinni kynsikkäisiini, jotka revin eläimellisesti maidonvalkean hipiäni päältä. Kuminauhat napsahtelevat kutsuvasti, kun pudotan jalkoihin essun ja hilkkani. Jotain jätän kuitenkin päälleni, suojaten näin pyhimmät alueeni.

         Asetun patjalle. Tunnen suurin piirtein keskikokoisen kyrvän työntyvän sisälleni. Liiemmin rakkausaukkoani ei ole tänään lämmitelty, joten pyydän etenemään hitaasti. Inisen ja ähisen siihen malliin, että taakseni kertyy runkkaava joukko vieraita katselemaan ja kuuntelemaan. Jonkin verran läiskettäkin saavat pakarani osakseen, mistä olen hyvilläni. Treenattu perseeni tottuu penetraatioon hyvin nopeasti, eikä aikaakaan, kun tyytyväinen vieras on tullut sisääni. Hän kiittää leveästi hymyillen ja katoaa muihin maisemiin, kuten myös suurin osa yleisöstä.

         Yksi heistä kuitenkin jää. Hän kysyy, voiko panna minua seuraavaksi. Hmm, edellinen nussiminen oli aika nopea, ja nyt kun olen kerran lämmitelty, niin miksipäs ei. Vieras siirtyy taakseni ja tunkeutuu sisääni. Hänellä on hieman isompi kuin edellinen, mutta varsin nopeasti tähänkin tottuu. Tämä pumppaus tosin kestää jonkin aikaa, vaikka äänistä päätellen käyttäjäni voisi laueta hetkenä minä hyvänsä. Oma ääntelyni kosiskelee jälleen runkkaavaa yleisöä taaksemme. Lopulta tämäkin herra saa orgasminsa, ja kiittelee jälkeenpäin vuolaasti, kuinka hyvä perse mulla on. Jokseenkin väsähtäneenä alan keräilemään ympäri paikkoja viskomiani vaatekappaleita.

Pukeutumiseni ollessa vielä kesken paikalle ilmestyy univormupukuinen mies. Hän sanoo etsineensä minua kaikkialta. Mulla ei yleensä oo mitään fetissiä virkamiesasustukseen, mutta tää kirjakieltä käyttävä vihreisiin pukeutunut komistus on kyllä aika kuuma. Hän haluaa piiskata minua. Totean tämän olevan ok, kunhan saan puettua ja haettua ensin vettä baarista. Hieman on ehtinyt tulla jano. Viimeisiä lateksinkappaleita päälleni kitkutellessa miehen viereen ilmestyy blondi sisäkkö.

“Tääkö se on?” hän kysyy.

“Kyllä, tämä. Tämä on se, joka huutaa kovaa.” sotamies vastaa.

“Vitsi, mä kyllä haluisin kans kovasti piiskaa sitä. Mut mä oon aika hellä. Tehtäskö silleen, että mä alotan ja sä piiskaat sitte?”

“Se käy minulle vallan mainiosti.” Olen huvittunut sotilaan mainitsemasta huomiosta. Vai että kovaääninen.

“No niin vosu, mennääs!” blondi sisäkkö tokaisee ja tarttuu kiinni hihnastani vetäen minut suht särmällä otteella perässään yläkertaan.

         Olen läkähtymäisilläni janoon, kun viimein saan nestettä kitaani. Vaaleverikkö käyttäjäni juottaa minua kiihtyvällä tahdilla. Yksi muki. Toinen. Välillä alkoholia. Neljäs. Viidennen mukin kohdalla tahti on jo niin kova, että hukkumisfiilikset käyvät lähellä. Suurin osa nesteestä pärskähtää alas kaula-aukostani.

“No ni lutka, maahan!” Sisäkkö vetäisee hihnastani minut lattiaan kontalleen ja johdattaa univormumiehen luokse, joka istuu tyynesti huoneen nurkassa alistumistani seuraten.

“Mites me tätä lutkaa nyt alistettais?” blondi mietiskelee ääneen.

“Tässä tilassa mä olisin varsin kätevä huonekalu, mikäli haluatte hetken rentoutua.” vastaan avuliaasti.

“Hyvä idea. Mees lutka kontalles tähän näin” , hän sanoo osoittaen eteensä. Asetun paikalleni ja molemmat painavat jalkansa päälleni. Ajattelen, että tässähän se aika kuluu mukavasti, mutta ei ehdi kulua kuin pari minuuttia, kun sisäkkö innostuu taas käyttämisestäni.

“Lutka! Nuole mun pillua!” hän vetäisee minut hihnastani haaraväliinsä ja painaa kädellään naamani märkään paratiisiinsa. Litkin minkä taidan. Meikit taitaa viimestään tässä vaiheessa olla levinneet naamalle.

“Aah, just noin! Just sieltä! Riittää! Nyt mee hieromaan tän miehen haaraväliä.” Palaan takaisin rahiksi ja hoitelen toisella kädellä univormuilijan kalustoa hänen housujensa läpi.

“No ni, nyt mennään! Kontillas lutka! Me tehdään sulla ihan mitä me halutaan.” Sisäkkö vetää minut perässään baarista seuraavaan huoneeseen. Hihna on lyhyt ja veto sen verran kova, että alkaa olla täysi työ pysyä kontaten perässä. Pariin kertaan hän pysäyttää minut väkijoukon eteen ja käskee nuolemaan pilluaan. Meno on niin vauhdikasta, että hyvä kun ehdin edes hävetä.

         Minut sidotaan lopulta antiikkisen kauniin huoneen nahkapukkiin kiinni, ja läiskintä saa alkaa.

“Me tehdään sulla ihan mitä vaan, etkä sä mahda sille yhtään mitään.” kuuluu blondin ilkkuminen korvissani, kun hän hujauttelee piiskalla pyllylleni. Aluksi ei tunnu juuri missään, joten inahtelen suhteellisen kesysti. Jonkin ajan kuluttua kipu alkaa yltyä ja alan jo ääntelehtimään oikeasti. Yhtäkkiä sisäkkö hypähtää viereeni ja halaa päätäni:

“Oi, sä oot niin ihana. Mä tykkään susta ihan hirveästi!” Ja samassa piiska läiskähtää keskelle pakaraani. Käyttäjäni on tällä hempeilyllään saanut suojakilpeni hetkeksi pois päältä, joten isku tuntuu melkoisesti kovemmalta kuin edellinen.

         Univormuilija saa vuoron piiskata. Sisäkkö käskee nuolla korkkarinsa. Se on tässä asennossa ja näissä kahleissa hieman vaikeaa, mutta sehän ei häntä hetkauta. Lopulta saan suurella vaivalla kieliteltyä koko hänen kenkänsä. Univormumiehen säpäkät piiskaniskut perseessäni eivät juuri helpota asiaa. Alan jo huutaa. Sisäkkö jatkaa höpinöitään siitä, kuinka hän “rakastaa” minua niin samalla hipiääni tuskallisesti vahingoittaen. Olen sen verta sinisilmäinen, että tämä on minulle varsin tehokasta mindfuckia lisäten nöyryytystäni melkoisesti. Ihanaa, kun piiskaamisessa on henkinenkin aspekti.

         En hikoilultani muista ihan tarkkaan, mutta ilmeisesti meidän piti jonkin ajan kuluttua jättää kyseinen pukki ja jatkaa jossain muualla. Sitä ennen minulle pakkojuotetaan jälleen baarissa vettä leotardistani sisään ja saan syötävääkin. Olen kuulemma ollut niin ihana, että saan jopa istua baarissa tuolilla. Sisäkkö jättää hihnani sotasankarille ja käy hakemassa minulle ruokaa. Katselen ympärilleni ja läähätän. Nyt alkaa jo pikkuhiljaa olla hyväksikäytetty olo. Ja hyvä niin, sitähän tässä oltiin hakemassa. Pari vierasta virnuilee häpeälleni.

         Hädintuskin ehdin lautaseni tyhjentää, kun minut revitään jälleen konttaamaan. Läähättäen kompuroin käyttäjäni perässä alas portaita alimpaan kerrokseen ja siellä darkkariin. Minut komennetaan kontalleni patjan päälle. Alan huutaa jo ensimmmäisestä piiskan iskusta. Sama mindfuck jatkuu saadessani yhä sähäkämpiä tällejä. Jokaisen osuman jälkee huudan yhä kovempaa ja kovempaa. Pelko valtaa mieleni ja alan täristä. Alan miettiä turvasanaa, mutta kestän. Kestän vielä.

Soturi ilmoittaa yhtäkkiä saaneensa tarpeekseen. Hän kiittää aggressionsa purkamisen mahdollistamisesta ja halaa minua lujasti ja lämpimästi. Yhtenä hymynä hän katoaa paikalta ja jättää meidät kahden. Olen hyvilläni siitä, että sessio on viimein ohi.

         Sisäkkö on kuitenkin toista mieltä. Hän haluaa yhä käyttää persettäni. Aprikoin tätä hetken, mutta päätän antaa hänen jatkaa käyttämistäni. Olenhan pitänyt hänen narttunaan olemisesta kovasti. Homma jatkuu, ja huutoni on kovaa. Se kuuluu varmasti koko alakerrassa, kantautuen ehkä jo yläkertaankin asti. Hytisen pelosta odottaessani seuraavaa ja taas seuraavaa läimäystä.

         “Me tehdään sulla ihan mitä me halutaan, etkä sä mahda sille yhtään mitään” , vaalea sisäkkö toteaa jälleen. Hän yllyttää ympärillä katselevat miehet mukaan leikkiin, ja pian huomaankin olevani varsin hyväksikäytetyssä tilassa: kyrpä perseessä, toinen suussa, sisäkkö istuu päälläni, repii hiuksiani ja läiskii persettäni. Sumuisessa mielessäni nautin siitä ajatuksesta, kuinka käsittämättömän nöyryyttävältä tilanne tuntuu. Alan olla varsin väsynyt ja tajuntani hämärtyy.

         Lopulta, puolikuolleena, saan sisäköltä vapauteni ja raahustan yläkertaan. Pyydän Tuulialta lupaa mennä lepäämään häkkiin ja sinne hän minut lukitseekin. Olen väsynyt, mutta onnellinen.